Perhekonstellaatio (Family Constellations) on Suomessa suhteellisen uusi terapiamuoto. Menetelmä on saksalaisen psykoterapeutin Bert Hellingerin kehittämä. Menetelmä perustuu Hellingerin empiiriseen havainnointiin perhesysteemien toiminnasta. Hellingerin systeemisen näkemyksen mukaan jokainen yksilö on aina osa suurempaa kokonaisuutta eli omaa perhesysteemiään. Sen sijaan että olisimme vapaita valitsemaan oman tiemme elämässä, käyttäytymistämme, tunteitamme ja valintojamme ohjaavat arkaaiset lainalaisuudet, jotka nousevat kuulumisestamme tähän systeemiin. Tämä terapiamenetelmä sopii henkilöille, jotka haluavat ratkaista omat solmukohtansa ja löytää uuden kestävän perustan elämälleen.

Menetelmä tuo näkyväksi perheen sisäisen salatun tai näkymättömän dynamiikan. Esim. kuinka joku identifioituu toiseen sukunsa jäseneen ja siksi kantaa tämän tunteita ja asenteita itselleen taakkana tai miten yksilö tuhoaa omat onnistumisen mahdollisuutensa, jos hänen perheessään on saatu ansaitsematonta hyötyä jonkun toisen kustannuksella.

Konstellaatio tuo esille uutta informaatiota ja saattaa tuoda aivan uusia näkökulmia tuttuihin asioihin. Se lisää ymmärrystä omasta ja läheisten elämistä. Konstellaatio esittää toisinaan selkeän ratkaisun, mutta useimmiten se aloittaa elämän tervehtymisprosessin, jota asiakas työstää alitajunnassaan pitkäänkin konstellaation jälkeen.

 Konstellaatiot pohjautuvat systeemisiin periaatteisiin:

  1. Kuuluvuus: Jokaisella on oma paikkansa systeemissä mihin hän kuuluu, ja oikeus siihen. Jokainen on osa jotain isompaa systeemiä, johon hän on syvästi sidoksissa. Perhe on jokaisen tärkein ja voimakkain systeemi, voimakkaat kohtalot kulkevat suvuissa. Tällöin ihminen tiedostamattaan (siis vaikka hän ei tietäisi mitä suvussa on aiemmin tapahtunut) tekee samanlaisia valintoja, kokee samanlaisia tunteita ja kohtaloita kuin joku aiempi henkilö suvussa.

 2. Balanssi: Systeemissä on oltava antamisen ja vastaanottamisen tasapaino. Jos systeemiin kuuluva ei saa arvostusta,, se heijastuu systeemin hyvinvointiin tai toimintaan, ts. systeeminen omatunto vaivaa systeemin jäseniä.

 3. Hierarkia: Systeemin näkymättömässä hierarkiassa korkeammalla ovat ne, jotka ovat tulleet systeemiin aiemmin. Sen mukaan on annettava arvostus edeltäjille.

 

Uutta!

Systeeminen mallintaminen (SM)
        

Systeeminen mallintaminen on uusi menetelmä konstellaatiotyöskentelyssä. Se näyttää näitä inhimillisiä prosesseja, kuten ihmisten ja ryhmien välisiä suhteita, tavalla, joka auttaa ymmärtämään näitä prosesseja ja löytämään ratkaisuja organisaation sisäisen yhteistyön ja toiminnan tehokkuuden kehittämiseksi.

Menetelmää on alettu soveltaa organisaatioiden kehittämiseen 90-luvun puolesta välistä lähtien organisaatiokonstellaationa.

Systeeminen mallintaminen suoritetaan siten, että henkilö, joka haluaa tehdä SM-työn, kertoo ensin mitä hän haluaa tutkia ja ymmärtää enemmän SM avulla.

Aihe voi olla hyvin monenlainen:

  • se voi liittyä ihmissuhteisiin organisaatiossa,
  • henkilöiden kelpoisuuden työtehtäviin,
  • strategian suunnitteluun ja toteuttamiseen,
  • uuden tuotteen tai palvelun lanseeraukseen,
  • yrityksen imagoon tai päämäärään.